Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

Rivin jyrsintää ja kalkituksen hienosäätöäRivin jyrsintää ja kalkituksen hienosäätöä

Linjausta ja istutuspaikkojen merkintääLinjausta ja istutuspaikkojen merkintää

IstutustaIstutusta

LoppumuokkaustaLoppumuokkausta

Katteen levitystäKatteen levitystä

YlläpitoaYlläpitoa

KASVATUS

Paikan valinta

Paikka kannattaa valita siten että sen mikroilmasto on hyvä. Loivahko rinne kaakko-lounas suuntaan on optimaalinen, mutta ei pakollinen. Tryffeli ei siedä seisovaa vettä. Maalajin suhteen T. uncinatum Burgundin tryffeli on varsin sopeutuvainen. Kasvatus otsikon alla on taulukko, josta käy ilmi mm. maalajien erittäin suuri vaihtelu ruotsalaisilla ja ranskalaisilla tryffeliviljelmillä. Eduksi on, jos maa sisältää eri lajitteita eli erikokoisia maapartikkeleita. Kivisyyskään ei haittaa. Tärkein tekijä on riittävän korkea pH-arvo.

Paikasta kannattaakin ottaa maa-näyte ja antaa se analysoitavaksi esimerkiksi;

http://www.viljavuuspalvelu.fi/

 

Kalkitus

T uncinatumille tärkeä tekijä on että pH on yli 7, optimaalisin pH on noin 7,4 tämä tarkoittaa sitä että Suomessa maata on kalkittava. Tämä tryffelilaji onkin erikoistunut emäksiseen maaperään.

Kalkin määrän voi laskea esim. kalkkilaattorilla.

http://www.maanparannus.com/ 

Kalkin määrä on suuresti sidoksissa pH:n lähtökohtaan, maalajiin ja sen multavuuteen.

Suurien määrien kalkin levityksen voi myös teettää ammattilaisilla jotka tuovat kalkin ja levittävät sen, tämän kaltaista palvelua tarjoavat esimerkiksi Agrimarket.

 

Tarkoitus olisi että kalkki leviäisi homogeenisesti ainakin noin 15 cm syvyyteen. Jos kyseessä on niitty ylintä humuspitoista ja aktiivista pintakerrosta ei kannata syvä kyntää. Tämä on se aktiivinen kerros missä Burgundin tryffelin sienijuuret viihtyvät.

Lautasäestys on hyvä tapa alku muokata maata, minkä jälkeen kalkitaan ja harataan. Nopein ja tehokkain jälkityöstötapa kalkituksen jälkeen on maan muokkaus jyrsimellä.  

Tärkeää on että varsinkaan savipitoset ja hienorakenteiset maat eivät pääsisi tiivistymän. Jos maaperä on märkää, kannattaa kalkin levitystä ja jälkityöstöä ehdottomasti silloin välttää. Savipitoisella pellolla liikkumista tulee märällä kelillä raskaalla kalustolla myös tulevaisuudessa välttää.

Jos maa on päässyt tiivistymään, tai jos kalkkia on lisätty paljon, kannattaa viljellä yksi kausi esimerkiksi härkäpapua minkä jälkeen tehdään istutukset. Härkäpapu tuo maahan typpeä biologisella typensidonnalla sekä parantaa maan bakteerikantoja. Lisäksi pavusta jää maahan syvät paalujuuret mitkä edistävät veden läpäisevyyttä sekä maan ilmavuutta.

 

Istutusvälit ja tiheys

Viljelmä alkaa tuottamaan sitä nopeammin mitä tiiviimmin kasvit on istutettu, jossain vaiheessa esimerkiksi veden saanti kuitenkin alkaa olla rajoittava tekijä. Tällöin voidaan lisäkastelulla saada erittäinkin paljon satoa tiiviisti istutetuilta lohkoilta. Myöhemmin kasvien kasvaessa liian suuriksi niitä joudutaan karsimaan tai leikkaamaan vähän niin kuin omenapuita. On myös mahdollista istuttaa harvakseltaan mutta tällöin satoa joutuu odottamaan kauemmin.

Ranskalaisten tutkimuksien mukaan alkuun istutustiheyden kannattaisi olla T. uncinatumilla ja pähkinällä 2000 kasvia /ha joita sitten karsitaan 1000 kasviin /hehtaari. T uncinatum kasvaa parhaiten puoli varjoisassa tai varjoisassa metsässä.

Tiheyteen vaikuttaa suuresti se millä tavoin rivivälit aiotaan hoitaa. Normaali käytäntö on että rivivälit ajetaan niittomurskaimella jotta pidettäisiin ruohikko matalana. Taimivälit voi myös valita siten, että niitto koneella on mahdollista.  Usein taimivälit kuitenkin leikataan siimaleikkurilla. Taimen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti olevat rikkaruohot poistetaan käsin.

Suositeltavaa on istuttaa eri puulajeja keskenään jolloin kasvit ja niiden juuret myös kilpailevat elintilasta keskenään. Riski on myös esimerkiksi kasvitauteja ajatellen täten hajautettu.

Pähkinän juuristo kasvaa enemmän pinnassa kun tammen, joten vaihtelemalla saadaan maaperän eri kerrokset täytettyä. 

Euroopassa yleinen tapa on että rivit muokataan siten että ne ovat hieman koholla. Asia on kokeilun alla ja vaatinee muutaman lisäkokeen.  Euroopassa kohopenkkeihin on myös usein lisätty kalkkikiveä jolloin maata ei tarvitse ylläpito kalkita. 

 

Istutus

Älä istuta taimia jo kasvavien puiden välittömään läheisyyteen koska puussa luultavimmin on kilpailevia sienijuuria. Kaikissa puissa näin ei ole ja esimerkiksi omenan rinnalle tryffeli sopii erinomaisesti.

Vältä istutusta kovassa auringonpaahteessa. Parasta olisi jos tiedossa olisi muutama pilvinen tai sateinen päivä. Tee istutus kuitenkin mahdollisimman pian.

Kastele kasvit kaksi tuntia ennen istutusta ja anna kosteuden tasaantua ja ylimääräisen veden valua pois.

Kaiva kuoppa noin 20 cm leveäksi ja 15 cm syväksi, kastele kuoppa ja anna imeytyä.

Taputtele kasvi irti ruukusta tai kennosta, kennoja voi työntää ylöspäin alaosasta olevasta aukosta tikulla tai sormella.

Aseta taimi varovasti kaivettuun kuoppaan siten että juurenniska jää noin 1 cm syvyyteen. Voit levittää varoen juuria

Jos kyseessä on paperitasku viillä tasku varoen auki kolmesta suunnasta mattoveitsellä jättäen noin 1 cm ylhäältä ja alhaalta leikkaamatta. Istuta tasku kokonaisuudessaan.

Tiivistä maa siten että kasvi on tukevasti paikallaan ja kastele reilusti.

Levitä vielä kevyt kerros kalkkia alueelle noin 1,5 m etäisyydelle saakka kasvista.  Auton lumilapio on erittäin käyttökelpoinen kalkinlevitin.

 

Kastelu

Alkuun taimea/taimia kannattaa kastella usein, vältä kuitenkin ylikastelua koska se on kasville erittäin haitallista. Eli ei vettyneeksi kokeile kosteustilanne katteen alta.

Itse olen käyttänyt kasteluun letkua mihin olen liittänyt putkikiristimellä putken, putken olen sitten ujuttanut vedenpaineen avulla kolmesta suunnasta syvälle maahan kasvin ympärille.

Yleisimmin kastelussa käytetään sprinkleriä.

 

 Rikkaruohot

Mahdolliset rikkaruohot kasvin välittömästä läheisyydestä on syytä poistaa käsin, kauempana voi käyttää leikkuria. Glyfosaatin eli roundupin käyttöä ei suositella, joskin ennen viljelmän perustamista sitä kokemukseni mukaan kannattaa käyttää, jotta pääsisi rikkaruohoista kuten juolavehnästä eroon. Lampaannata (Festuca ovina) on erinomainen maan peitekasvi jota tryffeli suosii. Helpoin tapa poistaa rikkaruohot on lampaiden pitäminen, tämä on kuitenkin mahdollista vasta kun taimet ovat riittävän suuria, jotta lampaat eivät syö taimia.

 

Kate

Kate on puutarhurin työtä helpottava apuri, koska se pidättää maan kosteutta ja tukahduttaa rikkaruohoja. Katetta kannattaakin levittää reilusti kasvin ympärille noin metrin etäisyyteen saakka.  Luonnonmukaiset kattet esimerkiksi olki, hake tai kuorike on erittäin hyvää katetta. Kuvassa pellolle levitetään pilaantuneita rehupaaleja. Katteeseen voi myös lisätä kalkkia. Orgaanisilla katteilla on se hyvä puoli että ne houkuttelevat paikalle kastematoja jotka möyhivät maaperää jolloin maa on ilmavampaa ja myös imee vettä tehokkaammin.

On myös mahdollista käyttää muovikatetta esimerkiksi punottua mansikkamuovia jolloin rikkaruohontorjunta helpottuu huomattavasti. 

 

Taimisuojaus 

Nuoret taimet saattavat myös houkutella kauriita tai jäniksiä. Tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään katastrofaalinen jos vahinko sattuu, taimi kasvattaa tällöin uuden kärkisilmun. Kasvua tämä kuitenkin hidastaa. Markkinoilla on tarjolla monenlaisia taimisuojia jotka myös nopeuttavat taimen kasvua. Suojuksia on saatavilla jälleenmyyjältämme;  www.taimipuoti.fi

 

Ravinteet

Orgaaninen viherkomposti on sienen ruokaa eikä se kaipaa muuta lannoitusta. Täytyy kuitenkin varoa ettei komposti happamoita maata. Fosfori on Tryffelisienen ja Puun liitolle myrkkyä. Lannoitteita missä on paljon vapaata fosforia tarjolla, tulisi EHDOTTOMASTI välttää. Jos puuta kasvatetaan liian nopeasti, on suurempi riski että sienijuuri häviää puusta.

Joskus emäksinen maa on aiheuttanut kasville hivenaineiden puutosta, eritysesti puutosta saattaa ilmetä raudan suhteen.

 

Sadonkorjuu

Ensimmäiset tryffelit on odotettavissa T uncinatumilla noin 5-12 vuoden kuluttua.

Tähän vaikuttaa paljon istutustiheys ja hoitotoimenpiteet. Pähkinä tuottaa tryffeliä nopeammin mutta ei normaalisti niin kauan kun tammi. Keskimääräiset satomäärät vaihtelevat huomattavasti. Tuottavin viljelmä, missä olen käynyt, oli Unkarissa.  Luonnon tilassa oleva noin 15 vuotta vanha tiheästi istutettu tammimetsä tuotti keinokastelulla yli 200kg Burgundin tryffeliä/hehtaari. Metsä oli tällöin varmastikin tuotantonsa huipussa. 

Tryffeleitä etsitään normaalisti koiran kanssa, yksityiskohtaisemmat koiran koulutusohjeet on tekeillä.

Ulkomailla usein käytäntönä on sopimus jonkun osapuolen kanssa joka hoitaa esim. poiminnan ja myynnin sovittua myyntiprovisiota vastaan.