Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

Tryffelin itiöitä www.tryffelitila.comTryffelin itiöitä www.tryffelitila.com

Burgundin sienirihmaa Tammen juuristossa. www.tryffelitila.comBurgundin sienirihmaa Tammen juuristossa. www.tryffelitila.com

Satomäärät yleisesti

Ennen ensimmäistä maailmansotaa tryffelintuotanto ja kulutus olivat huipussaan. Sodassa menehtyi paljon ihmisiä joiden mukana hävisi ns. isältä-pojalle tietämystä tryffeleistä ja metsänhoidosta.  Metsiä ei enää ole pidetty kunnossa kuten ennen, eivätkä lampaat ja muut kotieläimet enää laidunna metsissä. Metsät eivät tämän takia enää ole niin ilmavia vaan ovat muuttuneet risukoiksi jolloin muut sienet ovat ottaneet vallan. Tryffelisatojen määrät ovatkin vähentyneet katastrofaalisesti viimeisen sadan vuoden aikana. Koska alalla liikkuu suuret rahat, on myös tryffelin viljelyn ja tuottamisen tutkimiseen panostettu paljon rahaa. Tästä huolimatta sadot ja tulokset eivät ole aina ole olleet kovin onnistuneita. Viljelmät eivät useinkaan tuota tryffeliä entisaikojen tapaan.   Satojen määrien vähetessä ja kysynnän kasvaessa hinnat vääjäämättä nousevat.

 

Tutkimus

Viime aikoina on alettu vähän raottamaan alaan liittyvää mystiikkaa ja eri maiden tutkijat ovatkin esitelleet tutkimuksiaan vuosittain järjestettävillä kongresseilla. Itse olen osallistunut Tuber aestivum / uncinatum European Scientific Group (TAUESG) kongresseihin.

Suurimpana esteenä onnistuneelle viljelylle pidetään isäntäkasvin ja tryffelin välisen huonon tartunnan ja symbioosin syntyä. Tryffelin tartuttamista puun juuristoon kutsutaan ymppäykseksi. Monesti hyvältäkin vaikuttava tartunta on myöhemmässä vaiheessa heikentynyt ja kilpailevat sienet ovat ottaneet vallan. Paikan valinnalla ja hoidolla on tietenkin myös valtava merkitys.

Luonnossa tryffelit leviävät eri vektoreiden eli eläinten avulla - esimerkiksi villisikojen matkassa. Tämä tarkoittaa sitä että villisiat syövät tammenterhoja sekä pähkinöitä, tonkivat maata ja syövät tryffeleitä kasvien juuristosta. Ravinnon loppuessa ne siirtyvät muualle, mistä ulosteiden mukana siirtyy itiöitä uusille alueille. Kokeissa onkin todettu että sian ruuansulatuskanavan läpi kulkeutuneet tryffeli-itiöt tuottavat tartunnan kasviin tilastollisesti suuremmalla todennäköisyydellä kun verrokki (TAUESG2012).

Tryffelin leviäminen ei siis ole luonnossa mikään steriili tapahtuma, ja monilla ns. auttajabakteereilla onkin tässä hyvin suuri merkitys. Auttajabakteeri on bakteeri joka edesauttaa symbioosin syntyä. Tällaisten bakteerien vaikutuksia tartuntaan on viime aikoina tutkittu yhä enemmän ja niitä on myös alettu kartoittamaan. On hyvin mahdollista että bakteerit ohjaavat suhdetta ja kehitystä oikeaan suuntaan.

Bakteerien ja sienten yhteiselo on monimutkainen tapahtuma, mistä toistaiseksi tiedämme hyvin vähän. Huolimatta siitä että tiedämme joidenkin bakteerien edesauttavan tartunnassa, bakteerien ja sienten yhdysvaikutuksia on erittäin vaikeaa tutkia. Tutkijat ovatkin alkaneet myöntämään että sienten, kasvien ja bakteereiden suhde on huomattavasti moniuloitteisempi kun on kuviteltu (Ian R. Hall, October 2003). 

Ian R. Hall, w. Y. (2003). Cultivation of edible ectomycorrhizal mushrooms. Trends in biotechnology.

 

Sienen tartuttamista kasvin juureen kutsutaan ymppäykseksi. Ymppäysmetodeja on monenlaisia ja ne ovat ammattisalaisuuksia. Pääperiaatteet kuitenkin ovat seuraavat; Tartunta isäntäkasvin juureen tapahtuu toisen sienijuurisienen kosketuksesta tai itiöiden avulla.

 Eräs ongelma luultavimmin on myös se että monissa maissa tuotetaan ympättyjä taimia aivan liian steriilisti ja kasvatuskin tapahtuu usein liiankin kontrolloiduissa steriileissä tiloissa. Taimiin saadaan steriileissä optimaalisissa oloissa helposti hyvältä vaikuttava tartunta tryffelillä, mutta ovatko tällaisissa olosuhteissa kasvaneet taimet valmentuneita oikeisiin oloihin. Tuleva kasvupaikkahan tulee olemaan kaikkea muuta kun steriili. Normaalisti yhdessä grammassa maata on useita satoja miljoonia bakteereita.

Jos kasvi kasvaa ulkona, siihen vaikuttavat monenlaiset ulkoiset tekijät, joihin kasvi reagoi erilaisilla hormoneilla, jotka säätelevät kasvin kasvua ja kehitystä. Voisi ainakin olettaa, että se mikä tapahtuu kasville, joka elää symbioosissa sienen kanssa, myös ohjaa sienen kehitystä tarvittavaan suuntaan.

Näihin seikkoihin nojautuen olen kehitellyt tryffelin ymppäys ja puiden kasvatustavan, jossa olen pyrkinyt huomioimaan tutkitut ja tutkimattomat muuttujat. Tartunnassa käytetään ns. auttajabakteereita. Kasvia ja sientä tavallaan myös totutetaan kestämään ympäristön muutokset ja näin ollen lujitetaan sidosta.